haastattelut_muc.docx

Matkan jälkeisissä postauksissa on näkynyt pizzoja, ihania maisemia ja bellinejä. Ruudun toisella puolella herää kysymys että eikös ne ollut opintomatkalla - ja kyllä me töitä tehtiinkin! Yritysvierailun lisäksi matkan tärkeä tehtävä oli tehdä meidän liikematka-aiheista tutkimusta ja sitä varten haastatteluja Münchenin lentokentällä.

Työmaamme eli Munich Airport, joka tunnetaan muuten myös nimellä Franz Josef Strauss!

© Henni Rutila

Lento oli onneksi ajallaan ja saavuimme kentälle kahdeksan maissa aamulla paikallista aikaa, minkä jälkeen meillä oli ruhtinaalliset viitisen tuntia aikaa työskentelyyn ennen jatkoyhteyttä Milanoon. Herätys oli tosiaan ollut siinä aamuyöstä mutta onneksi Münchenin kentällä oli ilmaista kahvia <3 Nauhureilla, kysymyspapereilla ja pirteällä mielellä varustautuneina lähdimmekin pareittain metsästämään potentiaalisia haastateltavia. Aika ja paikka olivat just eikä melkein hyviä, koska terminaalissa oli paljon liikematkustajia odottamassa lentoaan. Ryhmä pääsikin hienosti asetettuun tavoitteeseen! Haastattelujen tekeminenkin oli jo helpompaa, kun olimme saaneet aikaisemmin harjoitusta.

 

Meillä oli tietty myös asialliset HH-nimikyltit! Huom kuvankäsittelytaidot :D :D

Itse haastattelut olivat kuitenkin vain pieni osa niihin liittyvästä työmäärästä. Jotta tätä kaikkea kerättyä tietoa voitaisiin käyttää tarkoitukseensa, oli koko tämä 5*4=20 juttutuokiota muutettava luettavaan muotoon, mitä meillä näin akateemisina ihmisinä kutsutaan litteroinniksi. Litteroidessa siis kirjoitetaan auki koko haastattelu: sekä haastattelijan että haastateltavan "repliikit". Lisäksi merkitään kaikki muu huomionarvoinen, esimerkiksi naurahdukset, erikoinen äänensävy tai taustalta kuuluvat äänet. Nämä ovat tärkeitä asiota, koska niillä voidaan myöhemmin arvioida vastausten luotettavuutta ;)

Sanomattakin selvää, että tämä työvaihe oli todella aikaavievä, koska lentokenttä ei varsinaisesti ole mikään hiljaisin paikka ja nauhoja joutui kelailemaan ees taas että puheesta saisi selvää. Oma lukunsa olivat tietenkin ne pari tapausta, jotka eivät suostuneet haastattelun nauhoitukseen: kunnioitimme toivetta, ja litterointi tehtiin muistiinpanojen perusteella. Tässä tapauksessa piti olla tarkkana, että saa ylös juuri sen, mitä haastattelija on sanonut eikä lisäile omiaan.

Word on kaveri

Ja ettei kaikki olisi liian helppoa, tämä kaikki tapahtui jollain muulla kuin rakkaalla äidinkielellämme. Etukäteen ajateltiin, että kaikki haastattelut tehtäisiin englanniksi juuri siitä syystä että litterointi olisi saksasta suhteettoman raskasta. Olimme kuitenkin valmistelleet kysymyksistä myös saksankieliset versiot, joten otimme ne mukaan ihan kaiken varalta. Allekirjoittanut pääsikin sitten parinsa testailemaan ruostunutta kielitaitoaan, koska pari potentiaalista vastaajaa ei yksinkertaisesti puhunut englantia ja olisi ollut sääli luopua innokkaista vastaajista vain kieliongelman takia. Ohjaajien kanssa sovittiin, että nämä tapaukset saa kääntää litteroidessa suoraan vapaasti suomeksi. Hihhei se oli mukavaa!

 Englanninkieliset tietenkin tehtiin englanniksi, ja ryhmäläisten kanssa keskustellessa kävi ilmi, ettei se ollut yhtään sen helpompaa. Suurimman osan vastaajista äidinkieli oli muu kuin englanti, ja litteroijilla välillä oli hauskaa arvaillessaan mitä haastateltavat oikeastaan yrittivät sanoa. Ehkä oli jopa helpompi ymmärtää ihmistä, joka puhui saksaa äidinkielenään, kuin ihmistä, joka puhui huonoa englantia.

Aherrus kuitenkin palkittiin, sillä oli tosi mielenkiintoista päästä lukemaan, millaisia vastauksia muut parit olivat saaneet! Nyt onkin aika käydä käydä tutkimaan, millaista tietoa saamme kerätystä aineistosta. Oi kun tämänkin osuuden työstä voisi tehdä Italian auringon alla marraskuisen Suomen sijasta...